Samuli Sundell

Kulttuurin merkitys Turun kaupungin elinvoimalle on suurempi kuin moni ehkä ymmärtääkään. Turku on kulttuurin ja historian kaupunki, jossa teatterit, festivaalit ja muu kulttuuri elävöittää arkea ja tuo kaupunkiin niin hyvinvointia kuin tuloja. Tämä elinvoima ei kuitenkaan synny itsestään. Kuluneena vuonna kulttuurikenttä on joutunut kamppailemaan hallituksen leikkausten kanssa, kun oikeistohallitus kohdentaa voimakkaita säästötoimia myös kulttuurin kentälle. Leikkaukset ovat iskeneet syvälle, ja ne näkyvät paikallisesti, vaikuttaen suoraan esimerkiksi Turun kulttuuritapahtumiin, museoihin ja teattereihin, sekä niiden mahdollisuuksiin tarjota monipuolisia palveluita asukkaille ja matkailijoille.

Kulttuurin tukeminen paikallisella tasolla on tärkeämpää kuin koskaan, ja kuntapäättäjillä on keskeinen rooli näiden mahdollisuuksien turvaamisessa. Kulttuuri ei ole vain yksittäisiä tapahtumia tai ohjelmanumeroita kaupungin kalenterissa, vaan se heijastuu moniin muihin toimialoihin. Jokainen kulttuuritapahtuma, taidenäyttely ja festivaali ei vain tuo kävijöitä Turkuun, vaan kasvattaa myös muiden alojen liiketoimintaa. Esimerkiksi Ruisrockin kävijät eivät ainoastaan osta festivaalilippuja, vaan he yöpyvät hotelleissa, syövät paikallisissa ravintoloissa ja tekevät ostoksia paikallisista kaupoista. Jokainen kulttuuripalvelu vahvistaa siten Turun taloutta laajemmin kuin ehkä uskoisi.

Samaan aikaan kulttuuri lisää kaupungin houkuttelevuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Elinvoimainen kulttuurikaupunki vetää puoleensa osaavaa työvoimaa, uusia asukkaita ja matkailijoita, jotka arvostavat monipuolista kulttuuritarjontaa. Myös nuorille kulttuurin mahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä. He tarvitsevat tilaa, jossa kasvaa, kokea ja kehittyä. Esimerkiksi nuorisojärjestöt antavat nuorille mahdollisuuden osallistua kulttuuriin, kehittää luovuuttaan ja rakentaa omia verkostojaan turvallisessa ympäristössä. Paikallinen tuki ja investoinnit kulttuuriin ovat pitkän aikavälin sijoituksia, jotka tuovat kaupungille paljon enemmän kuin niiden kustannukset.

Kulttuurille suunnattuja resursseja ei tule nähdä vain menoeränä, vaan investointina kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Kun kaupungin tuki mahdollistaa kulttuuritoiminnan ja -tapahtumien kukoistuksen, hyötyvät siitä paitsi turkulaiset, myös kaupungin yritykset ja koko talous. Elävä kulttuuri voi loistaa kirkkaasti silloinkin, kun valtion tasolla siihen kohdistuu varjoja.